lauantai 27. syyskuuta 2014

Uusi alku

Elokuun loppu ja syyskuu meni palautellessa, hieman sairastellessa ja tehden melko paljon treenistä poikkeavia juttuja. Tämä viikko oli tarkoitus lähteä kokeilemaan miltä urheilu tuntuu, ja selkeästi palautuminen alkaa olemaan valmista kun treenit maistuu erittäin hyvälle. Hieman voimattomat jalat ovat, mutta sekin voi paljon johtua monen viikon levosta, sekä viime viikon reilun 70km vaelluksesta Kuusamon maisemissa. Ylimenokauden loppuun käveltiin siis Karhunkierros, ja suunnitelma oli kävellä 4 päivän aikana reitti Ristikalliosta Rukalle. Kolmannen päivän aamuna vettä alkoi tulla sen verran tasaisesti, että päätettiin tarkistella päivän mittaan tunnelmia ja jos iltapäivällä energiaa vielä riittää niin käveltäisiin vikan päivän etappi yhteen putkeen. Neljän aikaan olimme perillä laavulla missä meidän piti yöpyä, joten päätimme jättää ylimääräiset ruuat pois ja tsempata vikat 12km jotka erotti meidät lämpimästä mökistä ja saunasta. Tosin viimeinen 12km sisälsi Konttaisen, Valtavaaran ja Rukan ylityksen, josta Valtavaara oli paljon vaikeakulkuisempaa kuin mitä olin ajatellut. Vikat 6km meni aika kiukulla, ja kyllähän sitä hieman naureskeltiin että ei olisi meidän näköinen juttu jos viimeisestä 10km pätkästä muistaisi jotain... Rukalle saavuttiin puoli yhdeksän aikaan, eli noin puoli tuntia jouduttiin pimeydessä kävelemään mutta ei se oikeastaan haitannut. Mahtava reissu, ja suosittelen kyllä kaikille Karhunkierrosta joko kokonaisena pätkänä kävellen tai juosten. Jos ei halua yöpyä hienoissa mökeissä tai teltassa voi reitillä tehdä myös helposti monia eri päivän reissuja eri lähtöpaikoista, eli Oulangan Kansallispuistosta löytyy varmasti kaikille vaihtoehto vaeltamiselle. Lisäksi syyskuun muutamat ensimmäiset viikot ovat ajankohdaltaan varmasti parhaimpia, keli on vielä plussan puolella (meillä 4-15 astetta lämmintä), ruska on komea ja ötököistä ei ole tietoakaan. Kirjotuksen lopussa hieman kuvia matkan varrelta.

Tämä viikko on sitten yritetty herätellä kroppaa taas harjoitteluun. Uintia on tullut peräti 3 kertaa ja yksi yksityistunti, ja uskon että lokakuun tulenkin käymään 4 kertaa viikossa uimassa. Alkuviikon salikäynti tuntuu vieläkin todella mukavasti jaloissa, ja viikon loppuessa uskon että parit juoksulenkit on myös keretty kokemaan. Kaikki tuntuu yllättävän hyvältä, ja tarkoitus on siis lokakuu tehdä jonkinlaisella ajatuksella jo peruskuntoharjoittelua. Olen mukana uudessa harjoitusporukassa marraskuusta alkaen, joten lokakuun ajatus on tottua taas normaalin harjoitusrytmiin, vahvistaa heikkouksia ja keskittyä myöskin perusvoimaan kuntopiirin ja kuntosalin kautta. Viikkorytmi lokakuussa tuleekin olemaan aikalailla 4 uintia viikossa, 1 kuntopiiri, 1 sali, 3-4 juoksulenkkiä ja satunnaisia maastopyöräilyitä sekä trainerilla pyörittelyjä. Juoksut ovat lyhyitä 30-40 minuutin kevyitä lenkkejä missä on muutamia herättäviä vetoja mukana, ja uinneista 3 on hyvin tekniikkapainotteisia jonka takia niitä ajattelinkin tehdä lokakuussa enemmän. Kävin tosiaan torstaina valmennuksessa, ja varsinkin vedon alkuvaiheessa on parannettavaa. Tähän sain valmentajalta ohjelman, eli 3 kertaa viikossa tekniikkapainotteinen uinti jolla asiaa pyritään korjaamaan. Nämä uinnit ovat lyhyitä, mutta yllättävän rankkoja kun ne tekee oikein ja keskittyy tekemiseen. Kun ollaan jo pari vuotta uitu "väärin", on tekniikan korjaaminen vaikeampaa kun hermotus on jo rakentunut toiseen liikerataan. Nyt uidaan siis 100m kerralla, jonka jälkeen taas keräillään keskittymistä jotta voidaan taas uida hyvällä keskittymisellä. Tästä sitten toivottavasti tekniikka korjaantuu ja keväällä tehoja mukaan.

Fiilis tekemiseen on siis saatu takaisin, suunnitelma alkaa selkityä ja toivottavasti näillä eväillä ensi kautena on taas kehitystä havaittavissa. Olen tosiaan mukana harjoitusryhmässä jossa alkaa ohjelma ja yhteistreenit marraskuussa, ja siitä vielä lähemmin lisää. Nyt vielä kuitenkin melko vapaalla ohjelmalla kuukausi eteenpäin, ja toivottavasti varsinkin uinnin tekniikka ottaa harppauksen eteenpäin koska se on selvästi suurin haaste itselläni.

Lähtö Ristikallion parkkipaikalta
Komeat maisemat Ristikallion päältä
Oulangan joen varsi oli helppokulkuista ja maisemat upeita
Toisen päivän jälkeen alkoi staffissa näkyä väsymisen merkkejä
Valtavaaran huipulla, maisemia turha vilkuilla sumun takia...

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Ylimenokausi

Kuukausi on takana Kalmarista, ja nyt alkaa pikkuhiljaa näkymään valoa tunnelin päässä. Vaikka koitos ei ollut urheilullisesti sitä mitä toivoin, on palautuminen merkittävästi hitaampaa kuin mitä osasin kuvitella. Lihakset olivat jo parin viikon jälkeen aika hyvin mukana (auttaa kun kävelee maratonista noin puolet), mutta hermosto on selkeästi ollut kovemmalla rasituksella. Blogirintamallakin on ollut hiljaista, mutta nyt tuntuu olo siltä että sekä fyysinen ja henkinen puoli alkaa olemaan valmis kohtaamaan keskuspuiston lenkkipolut. Mutta mihin on viime kuukausi mennyt?

Heti Kalmarin jälkeen oli siis tiedossa viikon loma Espanjassa. Ohjelmassa ei ollut muuta kuin palauttelua ja lomailua, taisin sillä viikolla käydä 3 kertaa uimassa kevyesti ja muutamalla kävelylenkillä. Olo olikin sen viikon hyvä, kunnes viimeisenä päivänä sain jonkin taudin joka pisti taas aineenvaihdunnan sekaisin ja nosti pienen kuumeen. Vatsa oli ajoittain melko kipeä, ja  en ole ihan varma mistä johtui. Myöskään Kalmarin tapahtumat eivät ole täysin auenneet, paljon huhutaan ruokamyrkytyksestä ja kieltämättä niihin oireisiin omat tuntemukset sopivat aika hyvin. Olen ymmärtänyt että monesti ensimmäinen viikko IM:n jälkeen on OK olo, mutta toisella viikolla voi iskeä sitten totaaliväsymys tai sairaus. Itsellä kävi juuri näin, ja vaikea sanoa sairastuinko vai menikö kroppa vain ylirasituksen puolelle joka sitten pisti kaiken vähän sekaisin. Toinen viikko IM:n jälkeen meni siis sairastellessa, tai kuumeinen olo kesti vain pari päivää mutta aineenvaihdunta tasaantui vasta noin viikossa. Sen jälkeen kävin pari kertaa kokeilemassa kevyttä juoksua, mutta aika nopeasti selvisi että ei olla palauduttu joten turha edes vaivautua. Kolmannen viikon otin siis suosiolla hyvin rennosti, loppuviikosta kävin kevyellä juoksulenkillä ja eipä ollut kuntoon tullut muutosta. Neljäs viikko on sitten mennyt pyöräilyä kokeilemalla, ja tänään kävin noin 1,5 tuntia ajamassa keskuspuistossa maasturilla, ja olo tuntui hyvältä. Olen myös aamun leposykkeitä seuraillut, ja ne ovat kieltämättä hieman koholla joka viittaisi siihen että sympaattinen hermosto on vielä jossain määrin sekaisin. Täytyy siis ottaa rennosti, kunnon treenien pariin on tarve päästä vasta lokakuussa joten nyt on hyvä aika palautua toden teolla.

Ensi viikolla on siis viides viikko Kalmarin jälkeen, ja tiedossa on vielä ylimenokauden ohjelmaa eli lähdemme kiertämään Karhunkierrosta. Ensi viikko menee vielä siis täysin muissa kuin treenien merkeissä, mutta sen jälkeen alkaakin uintivalmennus ja tarkoitus on palata harjoittelun pariin. Lokakuussa tarkoitus tehdä hieman voima+uintipainotteista harjoittelua, ja ottaa mukaan myös lyhyitä säännöllisiä juoksulenkkejä. Uskon siis että ensi viikosta lähtien alkaa tännekkin ilmestymään useammin tekstiä, mutta otetaan nyt vielä hetki rennosti ennen uuden PK kauden alkua. Tässä vielä muutama kuva Kalmarin reissusta.

Pyörän kääntöpaikka

Juoksu kulki alkumatkan hyvin

Maalisuora