sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Ylimenokausi

Kuukausi on takana Kalmarista, ja nyt alkaa pikkuhiljaa näkymään valoa tunnelin päässä. Vaikka koitos ei ollut urheilullisesti sitä mitä toivoin, on palautuminen merkittävästi hitaampaa kuin mitä osasin kuvitella. Lihakset olivat jo parin viikon jälkeen aika hyvin mukana (auttaa kun kävelee maratonista noin puolet), mutta hermosto on selkeästi ollut kovemmalla rasituksella. Blogirintamallakin on ollut hiljaista, mutta nyt tuntuu olo siltä että sekä fyysinen ja henkinen puoli alkaa olemaan valmis kohtaamaan keskuspuiston lenkkipolut. Mutta mihin on viime kuukausi mennyt?

Heti Kalmarin jälkeen oli siis tiedossa viikon loma Espanjassa. Ohjelmassa ei ollut muuta kuin palauttelua ja lomailua, taisin sillä viikolla käydä 3 kertaa uimassa kevyesti ja muutamalla kävelylenkillä. Olo olikin sen viikon hyvä, kunnes viimeisenä päivänä sain jonkin taudin joka pisti taas aineenvaihdunnan sekaisin ja nosti pienen kuumeen. Vatsa oli ajoittain melko kipeä, ja  en ole ihan varma mistä johtui. Myöskään Kalmarin tapahtumat eivät ole täysin auenneet, paljon huhutaan ruokamyrkytyksestä ja kieltämättä niihin oireisiin omat tuntemukset sopivat aika hyvin. Olen ymmärtänyt että monesti ensimmäinen viikko IM:n jälkeen on OK olo, mutta toisella viikolla voi iskeä sitten totaaliväsymys tai sairaus. Itsellä kävi juuri näin, ja vaikea sanoa sairastuinko vai menikö kroppa vain ylirasituksen puolelle joka sitten pisti kaiken vähän sekaisin. Toinen viikko IM:n jälkeen meni siis sairastellessa, tai kuumeinen olo kesti vain pari päivää mutta aineenvaihdunta tasaantui vasta noin viikossa. Sen jälkeen kävin pari kertaa kokeilemassa kevyttä juoksua, mutta aika nopeasti selvisi että ei olla palauduttu joten turha edes vaivautua. Kolmannen viikon otin siis suosiolla hyvin rennosti, loppuviikosta kävin kevyellä juoksulenkillä ja eipä ollut kuntoon tullut muutosta. Neljäs viikko on sitten mennyt pyöräilyä kokeilemalla, ja tänään kävin noin 1,5 tuntia ajamassa keskuspuistossa maasturilla, ja olo tuntui hyvältä. Olen myös aamun leposykkeitä seuraillut, ja ne ovat kieltämättä hieman koholla joka viittaisi siihen että sympaattinen hermosto on vielä jossain määrin sekaisin. Täytyy siis ottaa rennosti, kunnon treenien pariin on tarve päästä vasta lokakuussa joten nyt on hyvä aika palautua toden teolla.

Ensi viikolla on siis viides viikko Kalmarin jälkeen, ja tiedossa on vielä ylimenokauden ohjelmaa eli lähdemme kiertämään Karhunkierrosta. Ensi viikko menee vielä siis täysin muissa kuin treenien merkeissä, mutta sen jälkeen alkaakin uintivalmennus ja tarkoitus on palata harjoittelun pariin. Lokakuussa tarkoitus tehdä hieman voima+uintipainotteista harjoittelua, ja ottaa mukaan myös lyhyitä säännöllisiä juoksulenkkejä. Uskon siis että ensi viikosta lähtien alkaa tännekkin ilmestymään useammin tekstiä, mutta otetaan nyt vielä hetki rennosti ennen uuden PK kauden alkua. Tässä vielä muutama kuva Kalmarin reissusta.

Pyörän kääntöpaikka

Juoksu kulki alkumatkan hyvin

Maalisuora


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti