torstai 19. kesäkuuta 2014

Ensimmäinen lomaviikko

Koskaan en ole aikaisemmin pitänyt kesäkuussa lomaa, syynä usein se että loppukesästä on kelit yleisesti paremmat ja olen tykännyt "säästää" lomaa hieman myöhemmälle muutenkin. Nyt kun elokuussa loma ajottuu Kalmarin kisan ympärille jonka jälkeen matka jatkuu Espanjaan, ajattelin että viikko kesämökillä ennen juhannusta olisi varmasti sopiva. Keliltä en odotellut mitään ihmeellistä, mutta nyt täytyy sanoa että Suomen kesä yllätti kyllä kaikesta huolimatta.

Maanantaina ajelin epävakaisesta säästä johtuen 60sek on/off treenin, missä ajetaan siis minutti täysiä aina yhden minuutin palautuksilla. Vetoja on yhdessä sarjassa viisi, jonka jälkeen 5min kevyempi palauttelu ja sitten uusi sarja. Tarkoitus oli ajaa 2-3 sarjaa, mutta heti ensimmäisen sarjan jälkeen ymmärsin että kahteen se tulee jäämään. Täytyy sanoa että itsekkin yllätyin treenin rajuudesta. Varsinkin kun heti ensimmäiset vedot ajetaan täysiä ja palautus on todella lyhyt, on tämä yksi kovempia treenejä mitä tiedän. Tokan sarjan viimeinen veto oli jo tehoiltaan noin 15% keskiarvoa vaisumpi, eli kaikkien oppien mukaan oli aika lopetella. Treenistä myös huomasin hyvin että en ole maksimivetoja tehnyt paljoa, koska niiden tehot ovat melko vähän esimerkiksi 4-5min vetoja kovempia. Uskon siis että seuraavan 1,5 kuukauden viimeistelyn aikana näitäkin ajetaan, koska nämä tuovat hyvin kisakuntoa esille. Viimeistelytreenit yleisesti tarkoittavat lyhyempiä kestoja mutta kovempaa tehoa, ja nämä minuutin vedot sopivat siihen loistavasti. Suosittelen tätä treeniä kaikille jotka ovat jostain syystä vihaisia itselleen, tai haluavat yksinkertaisesti ravistella kroppaa kunnolla. Tämän treenin voi myös hyvin tehdä juosten, ja moni huippu käyttääkin juuri tämänkaltaisia treenejä viimeistelyyn ja kisakunnon virittelyyn.

Tiistaina uhmasin sitten keliä ja tarkoitus oli polkea 80-90km pihalla. Treenin piti sisältää 10 minuutin hieman kovempia vetoja, 5 minuutin kestoisia voimavetoja ja lopuksi vielä korkean kadenssin vedot. Heti alkuverran jälkeen kun ajoin ensimmäisen vedon jouduin kääntymään puolessa välissä kun taivaalta alkoi tulla lunta. Toisen vedon sain ajettua loppuun, mutta heti senkin jälkeen jouduin vaihtamaan taas suuntaa kun tummat pilvet tulivat suoraan kohti. Päädyin lopuksi tutulle vanhalle Hämeenlinnantielle ajelemaan voimavetoja, ja kun olin ensimmäisen ajanut totesin että taas ollaan menossa suoraan myrskyn silmään. Ei auttanut kuin täyskäännös, ja takaisin kotia kohti. Voimavedot menivätkin "sinneppäin", eli maastosta ja tuulesta johtuen oli vaikea saada riittävästi vastusta ja tehot jäivätkin ehkä hieman vaisuiksi. Kaksi viimeistä vetoa menikin sitten jäisessä vesisateessa, ja tässä kohtaa päätin polkea vain kotiin mahdollisimman pian. Vaikka varusteita oli hyvin päällä, en ole koskaan ollut näin jäässä pyörälenkin jäljiltä. Kesti yli 10 minuuttia saada ulko-ovi auki, sormet ei vain yksinkertaisesti totelleet ollenkaan. Kun pääsin eteiseen istuin noin 5 minuuttia lattialla riisuen jäisiä kamoja, ja olo oli kaikkea muuta kuin hyvä. Nämä ovat niitä treenejä joista ei oikeasti tiedä haittaako vai hyödyttääkö ne lopulta...

Nyt olen ollut pari päivää sitten mökillä, ja ei täälläkään mikään kesäinen keli ole. Tarkoitus oli uida melko paljon avovesiuintia, mökki kun on saaressa joka tarjoaa loistavat puitteet harjoitteluun. Muuten kaikki siis kohdallaan, paitsi veden lämpötila joka tippui kolean kelin johdosta noin 14 asteen paikkeille. Rannasta hieman ulompana voi olla vieläkin viileämpää, eli vaikka varusteet on kunnossa (neopreenitossut ja hanskat), ei tulisi mieleenkään uidan yli 30 minuutin treenejä. Eilen uin lähisaaren ympäri, ja minuutin välein joutui vaihtamaan hengityspuolta koska naama jäätyi muuten liikaa toiselta puolelta. Kun vedestä lopulta pääsi ylös, ei puheesta tullut juurikaan mitään kun naama oli sen verran kohmeessa. Uinnin päälle tuli sitten tehtyä kevyt kuntopiiri, mutta ei se toki uintia täysin korvaa.

Kerrankin siis mukavaa kun on taas aikaa harjoitella, mutta kelit voisi edes jollain mittapuulla suosia tekemistä. En ole mielestäni hirveän vaativa, mutta nyt alkaa olemaan aika rajoilla että treenejä saa toteutettua kunnolla. Onneksi kevään aikana on saanut paljon hyviä treenejä alle, eli ei kaikki paukut ole toki tämän viikon tekemisissä. Huomenna on tarkoitus siirtyä mökiltä toiselle pyörän voimin, ja toivon tosiaan että ennuste pitää jotenkin edes paikkansa, ja en joudu keskelle raekuuroa tai muuta Suomen kesän raikasta luonnonilmiötä.

Hauskaa juhannusta kaikille!

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Tri kauden avaus ja Pirkan pyöräily

Viime viikolla oli seuran ensimmäisen Rykäisyn vuoro, eli kyseessä on siis sprinttimatkan harjoituskilpailu Vantaan Kuusijärvellä. Hieman koleasta kelistä huolimatta oli melkoisen paljon porukkaa mukana, ja olihan keli kuitenkin viikkoa aikaisempaan nähden jo kesäinen. Itsellä oli kolmas treeniviikko jo menossa, eli ihan herkimmässä kunnossa ei viivalle menty, eli tarkoitus oli enemmänkin tehdä kova treeni. Uinnissa en löytänyt ihan hyvää rytmiä heti, ja onnistuin saamaan itseni melko hengästyneeksi jo ensimmäiselle poijulle tultaessa. Vesi oli mukavaan viileää, mikä omalta osalta teki hengittämisestä normaalia raskaampaa. Heti pojun jälkeen kävi sitten vanhanaikaisesti, eli joku potkaisi lasit päästä. Niitä korjailin hetken, ja kun lähdin uimaan uudestaan oli rytmi hieman hukassa ja jotenkin onnistuin siinä tohinassa haukata pari desiä vettä. Tässä vaiheessa oli jo valmiiksi jonkinmoinen happivaje, ja yskimisen ja muun pärskimisen takia en saanut ilmaa melkein puoleen minuuttiin. Pienimuotoinen paniikki kerkesi tulemaan, eli selkäuinti ei auttanut, rintauinti ei auttanut, en vain yksinkertaisesti saanut ilmaa keuhkoihin. Sen verran sain koottua ajatukseni, että tajusin että en tule märkäpuvulla hukkumaan, eli kunhan taju ei lähde niin ei muuta kuin kättä pyörimään ja eiköhän se olo tasaannu jossain vaiheessa. Hetken mietin myös paikalleen jäämistä, mutta takaa tuli kymmeniä uimareita joten allejääminen ei tuntunut silloin kiinostavalta.

Takasuoran uinnista ei siis tullut juuri mitään, eli etenin mutta aika kaukana hyvästä uinnista. Hieman ennen toista poijua alkoi olo olemaan normaali, eli taas sai hyvä opetuksen että kunhan ottaa rauhallisesti niin asiat yleensä ratkeaa parhain päin. Uintiaika oli oman kellon mukaan noin 13:15, eli on siinä kuitenkin viime vuoteen tullut parannusta jolloin ajat oli yli 14 minuuttia. Vaihdossa otin melko rauhallisesti, eli sen verran outo olo oli kuitenkin uinnin jälkeen etten viitsinyt turhaan riehua. Pyörä tuntui alusta alkaen hieman raskaalta, eli uskon että jalat eivät olleet täysin palautuneet, joten tyydyin pitämään tehot vajaan 210w tietämillä. Pyöräaika on myös parantunut viime vuodesta, eli pyörä kulku märästä kelistä ja voimattomista jaloista huolimatta yli 35km/h keskarilla. Pyörän jälkeen juoksu tuntui melko hyvältä. Yritin juosta noin 4min/km vauhtia, ja en revitellyt aluksi ihan liikaa vaan tarkoitus jousta tasainen juoksu. Loppujen lopuksi juoksun vauhti oli 4:03min/km, eli viimeinen mäki laski vauhtia hieman mutta kuitenkin hyvä parannus myös juoksuun viime vuoteen verrattuna. Loppuaika oli virallisten tulosten mukaan 1:12:56, ja uskon että ehjillä suorituksilla ja paremmalla valmistautumisella voi 1:10 alitus olla tänä vuonna realistinen.

Rykäisyn jälkeen oli vuorossa pari kevyempää päivää, eli sunnuntaina tuli ajettua vielä treenijakson lopuksi Pirkan Pyörän 217km lenkki. Ajoimme seurakaverin kanssa lauantaina iltasella Tampereelle, ja perjantain ja lauantain yritinkin lepäillä ja syödä hieman enemmän. Sunnuntai aamuna olo oli melkoisen levännyt ja hyvä, ja positiivinen merkki oli että aamulla ei ollut juurikaan nälkä jolloin arvelin että energiaa pitäisi olla melko hyvin varastossa. Aamulla keittelin vielä kuitenkin puuron, jottei starttiviivalla iskisi heti nälkä. Suunnitelma oli ajaa TT pyörällä hyvin IM henkinen harjoitus, eli ajaa ilman peesiä koko matka noin IM tehoilla. Myös tankkauksen osalta ajattelin kokeilla miten kroppa reagoi hieman kovempaan määrään geeliä, urheilujuomaa tai muita energialähteitä.

Herkullinen hotelliaamiainen
 Heti alusta alkaen tuli ajettua Petrin kanssa yhdessä mutta erikseen, eli kummallakin aikalailla sama vauhtia ajtuksena, joten ajeltiin näköetäisyydellä toisistamme ja välillä ohiteltiin toisia. Itse ajelin wattien perusteella, jolloin menin aina alamäessä ohi kun taas Pete tuli ylämäessä ohi. Aika nopeasti huomasin että perässä oli isompi melkein 20 hengen porukka, jotka kyselivät saavatko peesata mihin totesin että toki jos kyyti kelpaa. Jossain vaiheessa Siuron kohdalla oli yksi oikea käännös merkattu sitten sen verran huonosti, että meidän koko porukka veti siitä ohi. Kun huomasimme asian, olimme jo melko pitkällä ja lähdimme sieltä sitten suunnistamaan takaisin reitille. Kun pääsimme takaisin reitille tajusimme että noin 15km ylimääräistä tuli sitten ajettua, mutta eihän se siinä konkurssissa juurikaan haitannut. Hämeenkyrön kohdalla oli myös huonosti merkattu reitti, ja siinäkin kävimme jo 500m väärässä suunnassa kunnes ystävällinen paikallisasukki ohjasi meidät takaisin reitille. Siinä vaiheessa mietin jo että meneeköhän 300km rikki ennen kuin ollaan takaisin Tampereella...

Muuten ajo sujui hyvin, ja taukoja pidettiin yhteensä 4 jotka kaikki olivat vain puollojen täyttöä tai pikainen vessakäynti. Lounalle tai kahville ei siis jääty, vaan pyrittiin pysymään mahdollisimman hyvin liikkeessä koko ajan. Henkisesti raskainta oli 70-100km matkalla, jolloin oli vielä yli puolet jäljellä. Tähän olisi normaali sunnuntailenkki päättynyt, ja uskon että kroppa hieman odottikin sitä. 100-180km meni yllättävän hyvin, ja olin laittanut mittariin automaattisen 5km väliajan. Yllättävän hyvin jaksoi matkaa ajaa 5km etapeissa, eli pyrin aina pitämään vauhdin sen verran kovana että väliajat olisivat 10min paremmalla puolella. 180km jälkeen alkoi sitten voimat oikeasti loppumaan. Sykkeet olivat laskevat, ja ylämäissä joutui putkelle jottei vauhti ihan kokonaan hyydy. 200km kohdalla tuli pitkä ylämäki vastatuulella, ja tässä taisi vauhti tippua alle 15km/h mikä alkoi jo hieman rasittamaan henkistä jaksamista. Onneksi olin säästänyt suklaapatukan tätä varten, ja sen turvin jaksoinkin sitten viimeisen 30km etapin pyörittää kampia. Maalissa mittari näytti 232km, eli ylipitkästä lenkistä tuli vielä ylimääräisen pitkä. Yllättävän mäkinen reitti on kyseessä, eli mittari näytti melkein 2600m nousua, mitä ei edes Mallorcan mäet pystyneet tarjoamaan yhden päivän aikana. 180km jälkeen ajaminen meni oikeastaan PK:n puolelle sekä sykkeiltä että tehoilta, eli en tiedä onko tästä oikeastaan suurempaa hyötyä treenin kannalta, mutta ainakin tuli ajettua hyvä henkisen puolen harjoitus. Kävin pyörän päälle juoksemassa 10min testilenkin, ja yllätyin positiivisesti miten hyvin jalat kantoivat pyörän päälle. 200km jälkeen oikea jalka oli varoitellut hieman suonenvedolla, eli hieman mietin mitäköhän juoksusta tulee. IM vauhdin juokseminen ei tuntunut lainkaan pahalta, joten siitäkin sain positiivista fiilistä että vaikka pyörä alkaakin hyytyä pitäisi juoksun lähteä kuitenkin kohtuullisesti pyörän jälkeen.

Tämä viikko sitten otetaan todella rauhassa, ja vuorossa on myös mökkiviikonloppu täysin ilman pyöräilyä. Harjoitustunteja tälle viikolle on tiedossa 4-5, eli tosiaan palauttava viikko joka tulee kyllä tarpeeseen. Ensi viikolla palataan sitten taas uuden suunnitelman kera, eli valmistautumaan seuraavia kisoja varten. Kesäkuun lopussa Kiskon perusmatka, eikä Joroisiakaan tarvitse liian kauan odottaa.

Ennen lähtöä

Päivän yhteenveto



sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Kisakausi lähenee

Ajanjuoksu yllätti taas kerran, eli jotenkin se kevät katosi alta ja nyt eletäänkin jo kesäkuuta. Kesän kilpailut tuntuvat vielä melko kaukiselta ajatukselta, mutta tosiasia on että treeniviikonloput alkavat kohta loppumaan ja siirrytään kisakauteen jolloin pääpaino on kisoissa ja niihin valmistautumisessa. Pieni välikatsaus on siis varmasti paikallaan ennen kuin pöhinä alkaa toden teolla. Katsoin tässä vaiheessa läpi miltä vuosi 2013 ja 2014 näyttivät vertailussa, kun katsotaan aikaväliä tammikuu-toukokuu. Tunne oli että on tehty merkittävästi järkevämmin, enemmän ja jopa kovemmilla tehoilla, mutta hieman lukuja siis taustalle kertomaan totuutta. Tässä yhteenveto kahdesta peräkkäisestä kevään harjoitusjaksosta:


Juoksu 2013 2014
Kerrat 35 72
Aika 30:52:24 47:09:31
Matka 315,64 489,2
Pyörä 2013 2014
Kerrat 22 26
Aika 35:19:31 82:05:40
Matka 901,52 2099,5
Spinning/traineri 2013 2014
Kerrat 31 26
Aika 32:49:52 28:34:56
Uinti 2013 2014
Kerrat 32 39
Aika 28:50:54 37:33:02
Matka 66,84 93
Kuntopiiri 2013 2014
Kerrat 7 29
Aika 7:51 35:21:57
Hiihto 2013 2014
Kerrat 11 5
Aika 19:00:25 7:53:29
Matka 242,11 100,5
Yhteensä (kaikki) 2013 2014
Kerrat 138 197
Aika 154:44:06 238:38:35

Nopealla vilkaisulla voi todeta että määrät ovat hieman eri tänä vuonna verrattuna viime vuoteen. Harjoituskertoja on tullut yli 40% enemmän kuin vuosi sitten, ja ajallisestikkin ollaan tehty yli 50% enemmän. Asiaan vaikuttaa hyvin suuresti tänä keväänä mukaan tullut etelän treenileiri, jossa määrät olivat ihan toisia kuin arkena kotona tehdyt harjoitukset. Ilman etelän leiriä uskon että määrät ja kerrat olisivat noin 20-30% korkeammat tänä vuonna. Suurimmat yllätykset tulivat juoksussa, eli olin varma että viime vuonna olisin juossut enemmän kuin tänä vuonna. Myöskin lihaskunnon melkein totaalinen puuttuminen viime vuoden osalta yllätti. Hiihdon laitoin mukaan vertailuun ihan vain seuratakseni kokonaismäärää, eli hiihto on minulle oikeastaan talvella tehtyä PK harjoittelua, jolloin ei tarvitse istua sisällä pyörän päällä tuntikaupalla.

Nämä ovat toki vain määriä, ja mitä näiden taakse kätkeytyy määrittää toki sen miten tämän kesän kisat sujuvat. Tämän vuoden tavoite on kuitenkin ensimmäinen pitkän matkan kilpailu, joten sen osalta määrien on pakko olla korkeammat, eli kun kisa pitenee pitää myös taustalla olla enemmän kilometrejä. Uskon että kun pohja on saatu rakennettua, ei välttämättä tulevaisuudessa määrän tekemisellä ole enään yhtä suurta merkitystä, mutta kroppa pitää saada totutettua olemaan liikenteessä pitkään. Uskon että harjoittelemalla fiksusti tehden tehokkaita laatuharjoituksia ja palautumalla hyvin välissä pääsee parempiin tuloksiin kuin tuijottamalla määrää. Hieman ristiriitainen kirjoitus kun tässä vertaillaan vain määriä, mutta haluan siis vain korostaa että vaikka tässä vertailussa olikin kohteenä määrät niin en perusta harjoitteluani sille vaan tämä on enemmänkin vain "nice to know" tietoa. Kevään aikana olen tehnyt todella paljon erinlaisia juoksu/pyörä/uinti harjoituksia, joissa kaikissa on jokin punainen lanka eli aika harvoin on ohjelmassa harjoituksia missä vain juostaan tai pyöräillään tietty määrä kilometrejä tai tietyn aikaa. Sellaiset treenit ovat lähinnä palauttavia harjoituksia altaassa (30-40min kelailu) tai herättelevä 30min aamulenkki.

Yleisesti ottaen olen tyytyväinen kevään harjoituksiin. Kaikki lajit ainakin tuntuvat paremmilta kuin koskaan aiemmin, joten katsotaan saadaanko vielä henkinen puoli kisakauden lähestyessä kuntoon jotta hyvät treenit saadaan vietyä käytäntöön kisoissa. Esimerkiksi viime vuoden Joroinen oli kaikinpuolin onnistunut suoritus, joten toivon että tänä vuonna toteutus menee yhtä nappiin jolloin ajankin pitäisi parantua.