torstai 4. heinäkuuta 2013

Keskiviikon lenkki

Olen käynyt aina kun mahdollista Hepon keskiviikko lenkillä ajamassa, ja tarkoitus on ollut tämä lenkki ajaa hieman kovempaa porukassa. Lenkki lähtee Kuninkaanmäestä 18.40, ja itse lenkki on 40km pitkä. Vauhdikkain pätkä on vain vajaa 30km pitkä, mutta kyllä siinäkin saa jalat ihan mukavaan kuntoon jos lähtee oikeaan ryhmään. Eilen oli ajatus että lähden 34km/h ryhmään, mutta jalat olivat yllättävän hyvät Kiskon jäljiltä joten lähdin sitten ekaan porukkaan. Ekassa porukassa lähti vapaa vauhti, ja tarkoituksena oli että kyydistä puotavat muodostavat 35km/h ryhmän.

Tässä porukassa otettiin sitten luulot pois heti kättelyssä. Olin melkein viimeisenä letkassa, ja heti 2km kohdilla muutama tyyppi minun edessäni jäi porukasta. Meitä oli siis noin 5 tyyppiä jotka alkoivat jäämään pääryhmästä, ja mietin hetken että lähdenkö ajamaan väliä kiinni. Vilkaisin mittariin, ja vauhtia oli silloin reilu 40km/h, eli oli pakko todeta että näillä tikuilla ei kyllä ajeta kiinni pääryhmää joka meni sellaista kyytiä että tälläistä wannabe triathlonistia hirvittää. Perustimme sitten heti kättelyssä maitojunan, jonka tarkoitus oli siis ajaa oin 35km/h ja kerätä kyydistä jääneet. Aluksi luulin että tämä oli hyvä juttu, mutta meitä oli tosiaan niin pieni porukka että vetohommiin joutui huomattavasti useammin kuin olin ajatellut. Eka 10km lenkistä tultiinkin reilua 39km/h keskinopeutta, ja kyllä se on rehellisesti sanottuna itselle suhteellisen kovaa kyytiä, vaikka suuren osan ajasta sai ajaa peesissä. Keskisykkeitä en uskaltanut katsoa, mutta kärjessä ne liikkuivat jossain 170 paremmalla puolella.

Kun päästiin lenkin mäkiosuuksille, tuli myös samalla vastatuuli mukaan. Tällöin keskinopeus laski hieman alle 35km/h, mutta oltiin kyllä tultu ennen sitä hieman ajateltua reippaammin. Mäissä sai jo tosiaan tehdä töitä, eli putkelle oli pakko nousta ettei jää kyydistä. Immersbyn mäissä kuitenkin kaikesta taistelusta huolimatta en pysynyt kärjen mukana, vaan porukka repesi ja lähes kaikki olivat omillaan. Tulin mäkisimmän osuuden yksin, ja olin noin porukan keskellä. Tässä luulen että sain itselleni uudet syke-ennätykset pyörällä, mittari näytti parhaillaan 189. Juoksussa maksimit on 198, joten en usko että tuosta kamalasta suurempia numeoita pyörällä saa.

Mäkiosuuden jälkeen alkoi sitten siirtymä kohti Viikkiä, ja kun olimme tiellä menimme vielä ihan reippaasti mutta jalkakäytävällä sitten toki himmaillimme. Kun rullailin Viikistä kotiin, oli jalat aika tyhjät. Tämä oli yksi viimeisistä kovemmista pyörätreeneistä ennen Jorosia. Nyt viikonloppuna pitää vielä yksi pidempi vaihtotreeni tehdä, mutta tehot ovat lähempänä kilpailutehoja. Myös seuraavana viikonloppuna tehdään jonkinlainen PK yhdistelmätreeni, eli samaa tuttua valmistautumiskaavaa noudatetaan. Tässä vaiheessa fiilis on ainakin hyvä, ja uskon että reilun parin viikon päästä on mahtava viikonloppu tiedossa.

2 kommenttia:

  1. Morjens! Det var hurja fart - säkert en bra träning! H. Magnus

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Det var helt skoj, måst nog få upp farten med cykeln dock...

      Poista