perjantai 28. syyskuuta 2012

Tankkausta

Tänään saavuttiin Berliiniin yhteensä 10 hengen vomin. Kevyt verryttely juostu, ja tunne oli kyllä hyvä. Melkein kun olisi saanut jonkun toisen jalat alle, mutta tankkauspäivän takia vatsa turhan täynnä. Huomenna paras jo normalisoida ruokavalio, koska tässä olotilassa en halua juosta maratonia... Huomenna tarkoitus mennä Expoilemaan, sekä samalla hakea juoksunumero ja muut tarvikkeet. Sääennuste sunnuntaille loistava, eli noin 16 astetta ja puolipilvistä. Tavoitteet alkavat asettua, eli lähdöstä mennään 4:50min/km vauhtia, tai ihan hivenen alle. Katsotaan sitten juoksun aikana mikä fiilis, ja kiristetään jos mahdollista. Fiilikset ovat hyvät, eli uskon kyllä hyvään juoksuun!





perjantai 21. syyskuuta 2012

Kiintiö täynnä

Meinaan kalustohankinnoissa. Ainakin tarvitsee seuraavaksi isomman asunnon, koska keskiviikkona saapui kotiin uusi perheenjäsen. Elokuussa kävin mittaamassa hieman raajoja, ja sainkin aika hyvät speksit minkälainen TT pyörä minulle sopii. Sen jälkeen tuli tehtyä aika paljon kartoitusta, ja löytyi käytännössä pari mallia mitkä olisivat mitoiltaan hyviä. Feltin B16 ja Cervelon P2 ovat kummatkin matalia ja pitkiä pyöriä, joten niitä on tullut vähän vertailtua. Lopulta päädyin tulokseen että Felt on hinta/laatusuhteeltaan minulle paras valinta, mutta ajattelin että talvella kerkeää näitä hankintoja tekemään.

Hieman meni suunnitelmat uusiksi, kun Felt ilmoitti 2013 malliston missä juuri B sarjan runko muuttuu, eli ei ole enään pitkä ja matala mikä minulle sopii parhaiten. Aloin etsiä 2012 mallia, ja aika haastavalta tuntui oikean koon löytäminen, aika hyvin on näemmä menneet kaupaksi. Lopulta Hartsan avulla löytyi nahkahousujen luvatusta maasta liike missä oli vielä pyöriä jäljellä. En sen kummemmin miettinyt, kun hinta oli kohdallaan, ja kotiovelle kannettuna rahtikin oli vain 25€. Nyt olohuoneessa komeilee siis trainerissa kiinni Feltin B16 2012 vuosimalli, ja tuntuu vähän siltä että on tulossa pitkä talvi trainerin selässä ennen kuin pääsee tositoimiin pihalle...

Aloinkin heti pyörää säätämään mittauksesta saatujen tietojen valossa, ja kyllä ne auttavat melko paljon hyvän asennon löytämiseen. Säätövaraa pyörässä on vaikka kuinka paljon, eli hyvä asento löytyy varmasti. Olen jo 100% varma että koko on juuri sopiva minulle, ja tästä saa varmasti sekä mukavaa että tiukempaa asentoa melko helposti tarpeen mukaan muokattua. Ensi kesänä on siis kalusto kisoissa ainakin kohdallaan, peiliin katsomisen paikka jos ei kulje. Tuli sitten samaan konkurssiin ilmoittauduttua Ironman 70.3 St Pöltenin kilpailuun ensi vuoden toukokuussa. Mukaan lähtee seurakaveri, ja minulla reissusta tulee aika pikainen, eli perjantaina pelipaikoille ja heti maanantaina kotiin. Reittiä on kehuttu upeaksi, ja uintikin on melko mielenkiintoinen koska se uidaan kahdessa eri järvessä. Lisää tietoa löytyy kisan kotisivuilta, ja hieman toki jännittää pyöräreitin profiili mikä tietenkin poikkeaa jonkun verran Suomen tasaisista reiteistä... Ajatus on lähteä pitämään hauskaa ja ajamaan hyvällä fiiliksellä (toki kovaa) Itävaltaan, ja Joroisilla voidaan sitten katsoa hieman aikatavoitetta.







 


torstai 13. syyskuuta 2012

Tykkäämistä

Mukavia yllätyksiä, eli Iina ja Pia ovat kummatkin julkisesti myöntäneet että joskus eksyvät lukemaan ajatuksiani. Muuten hieman laiskasti olen näihin "kiertoviesteihin" vastaillut, mutta tämä on minusta myös oiva tilaisuus hieman kertoa mitä itse tykkään lukea. Toki kaikki blogit mitkä ovat "Mitä seuraan" palkkiini päätyneet ansaitsevat toki maininnan, mutta tässä siis muutama blogeista erikseen.


Aluksi pitää toki erikseen mainita heidät jotka minut nimesivät. Piian ja Petrin kanssa ollaan treenailtu samassa triathlonseurassa jo pari vuotta, ja nyt heidän perheestä on myös saatu mukaan Atte lajin pariin. On ollut todella hauska harjoitella koko poppoon kanssa, ja toivon (tiedän) että tulemme myös jatkossa eksymään samoihin kisoihin. Iinan taas tutustuin tänä kesänä, ja sittemmin ollaankin törmätty yhteistreeneissä sekä muutamissa tapahtumissa. Pyörävauhti alkaa olemaan melko hurjaa, ja luulen että henkilökohtaisen pyörävalmentajan avulla kehitys on jatkossakin huikeaa :) Iina omaa loistavan asenteen, usein saakin lukea miten on uskaltautunut kovaan ryhmään polkemaan (ryhmiä minne itse en ole edes harkinnut meneväni), jossa sinnitellyt niin kauan kuin vaan jaksaa. Juuri tätä asennetta on pakko arvostaa! Sitten itse asiaan...

Juttu menee siis seuraavasti:

  1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
  2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla. 
  3. Kopioi Post it -lappu ja liitä se blogiisi.
  4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain Post it -lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Eli satunnaisessa järjestyksessä aloitetaan, ensimmäisenä esittelyssä Project Ironman 2012. Valter on kirjoittanut matkastaan ekalle IM:lle, ja on ollut hauska seurata valmistautumista. Mies tehtaili kovan ajan melkoisen lämpimässä kisassa, ja itsellä ei ainakaan tulisi mieleen lähteä kokeilemaan ekaa kertaa täyttä matkaa noissa olosuhteissa. Toivottavasti blogi jatkaa elämäänsä, ja vilkaisemalla selviää heti että ensi kesänä on taas tiedossa uutta kilpailua.

Pequen blogista pidän erityisesti, koska kirjoittaja on hyvä valokuvaaja ja omaa samaa kiinnostusta analysoimaan asioita kuin itse. Erityisesti pidin viime kirjoituksesta, jossa analysoitiin IM Kalmarin kisaa. Itsekkin tulee usein verrattua suorituksia jakamalla koko paketti osiin, jolloin selviää omat vahvat sekä heikot osa-alueet parhaiten. Rautaisessa kunnossa vaikuttaa mies olevan, ja uskon että 10h raja jossain vaiheessa taittuu.

Kipan blogia on tullut jo seurattua pidempään. Varsinkin tavliharrastuksista luistelu on omalla kohdalla melko tuntematon laji, ja ei voi kun ihemetellä kun lukee hurjista harjoituksista ja kilpailuista mitä sen lajin parissa tehdään. En tiedä olisinko sama ihminen enään, jos pyörisin Ogelin rataa ympäri kolme tuntia luistimet jalassa. Toisaalta, jos minut heittää luistimilla jäälle, on lopputulos sama kuin Bambilla, joten en edes uskalla lähteä kokeilemaan...

Bonuskierros on melko tuore blogi seurakaverilta, mutta kirjoittaja on jo hetken aikaa ollut tuttu. Takaisku loppukesästä on laittanut suunnitelmia uusiksi, mutta tietäen henkilön olen 100% varma että paluu kisoihin on taattu. Olen aivan varma että olen taas ensi kesänä Rykäisyssä juoksussa jäljessä, ja vaikka kuinka yritän polvea nostaa ei tätä selkää näy ennen kuin maalissa... Tänä kesänä taisin kerran olla ennemmin maalissa (seuran duathlon), ja silloinkin tämä tyttö ajeli pyöräosuuden etujarru laahaten :)

Ninan blogia on tullut seurattua keväästä alkaen. Useampana kertana olen täältä salaa käynyt ryöstämässä ideoita uintitreeneihin, ja niistä yleensä jaksan uida noin puolet. On ollut hauska seurata Ninan ja Iinan keskinäistä kilpailua, ja toivon myös jatkossa enemmän Kuopion kaltaista psyykkausta :) Kova suoritus, kun on mukana järjestämässä kisaa ja käy siinä välissä vielä kuittaamassa suomen mestaruuden triathlonin perusmatkalta.

maanantai 10. syyskuuta 2012

Midnight Run ja Vuosaarijuoksu

Kahtena peräkkäisenä viikonloppuna on tullut juostua hieman kisaakin, ja ajattelin nyt kootusti kirjoitella hieman miten meni. Ensiksi oli syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna vuorossa työpaikan tarjoama Midnight Run, josta on näköjään tullut melkoisen suosittu tapahtuma. Oli muutenkin suunntelmissa juosta kova kymppi syyskuun alussa, joten ajoitus ei olisi voinut olla parempi. Alunperäinen ajatus oli lähteä pyörällä keskustaan, ja juoksun jälkeen pyöräillä palauttavasti kotiin. Keli oli kuitenkin mitä oli, joten siirtymisissä turvauduin sittenkin autoon. Porukkaa oli kerääntynyt Senaatintorille jopa enemmän kuin oletin, ja kertakäyttösadetakit olivat kyllä muodissa. Ilma oli viileä, vettä tuli joka suunnasta, ja tuuli oli melkoisen raju. Ei paljon pahempaa keliä voi olla kun joutuu odottamaan suhteellisen pitkään juoksun lähtöä...

Juuri ennen lähtöä kävin juoksemassa noin kilometrin kiihtyvän alkulämmittelyn, tai sanotaan että se oli ainoa keino pysyä edes jotenkin lämpimänä lähtöä odotellessa... Pääsin onneksi itse lähtemään heti ekasta ryhmästä, ja lämmittelyn jälkeen odottelin noin 5 minuuttia ja sitten mentiin. Yllätyin miten hyvin pääsi heti juoksemaan kovaa, ja eka kilometri menikin mittarin mukaan alle 4min/km epähuomiossa. Sitten muutama kovempi mäki ja vähän vastatuulta tasoitti tilannetta, eli laskeskelin itse että tavoitevauhdissa ollaan. 5km kohdalla juoksu muuttui hieman rankemmaksi, kun noin 10m leveä ja 5m korkea Stadium kyltti kaatui tuulen puuskan johdosta suoraan päälle. Minä ja noin viisi muuta juoksijaa pysähtyi paikoilleen, ja siitä sitten kiipeillen yli ja jatkamaan. Onneksi kenellekkään ei käynyt mitään, ja sain juoksun rytmistä melkein heti taas kiinni.

Vauhti oli koko ajan todella tasainen, eli vajaa 4:10min/km mentiin koko ajan. Vasta noin 8km kohdalla alkoi henkinen taistelu, ja olin jo silloin aika varma että kivasti tämä menee maaliin. Vika kilometri oli sitten tuttua tuskaa, mutta vauhti ei sen kummemmin kuitenkaan hyytynyt ja maalissa olin ihan mukavan voimissani. Pahinta juoksussa oli kuitenkin järjettömän liukas rata (märät mukulakivet, puusillat, raitiovaunukiskot, lukuisat tiukat mutkat), eli siihen nähden pitää olla tyytyväinen ylläpidettyyn vauhtiin. Loppuaika oli 41.18, eli tuli samalla tehtyä uusi kympin ennätys. Ensi kesänä voisi kokeilla 40min taittamista radalla, ei pitäisi olla enään täysin ulottumattomissa.

Nyt lauantaina oli vuorossa seuraava harjoituskilpailu, eli Vuosaarijuoksu. Halusin vielä syksyllä juosta yhden puolikkaan kovana treeninä, keväinen HCR oli sen verran kamala suoritus, että halusin yhden ehjän puolikkaan tälle vuodelle. Viivalla oli noin 200 juoksijaa, joista osa taisi myös kävellä 10km matkan. Matkoina oli siis sekä puolikas että varttimatka, ja luulen että osallistujia oli saman verran kummallekkin matkalle. Reitti oli kaksi kierrosta 10,55km rataa, ja melko tasainen reitti oli kyseessä Vuosaaren lenkkipolkuja pitkin. Nyt oli suunnitelmissa pitää vauhti alle 4:30min/km, ja sykkeet koko ajan käytännössä VK puolella. Matkaan lähdettyäni löysin taas melko nopeasti oikean rytmin, ja vauhdin ylläpito tuntui suhteellisen mukavalta.

Eka kierros menikin suhteellisen helposti,  keskisykkeet olivat mukavasti VK puolella, ja siltä meno myös tuntui. Ekan kierroksen aikana näkyi jonkin verran muita juoksijoita, mutta toisen kierroksen aikana en käytännössä nähnyt ketään muita. Muutama sauvakävelijä tuli vastaan, hieman joku myös näytti hämmästyneeltä, kun yhtäkkiä joku ohittaa juosten numerolappu rinnassa Vuosaareen puistoissa... Noin 17km kohdalla alkoi sitten jo väsy tuntua, ja päätin jo etten edes yritä mitään loppukiriä, vaan juoksen tasaisesti maaliin. Noin 20km kohdalla tuli vielä viimeinen jyrkkä mäki, ja sen köpöttelin hitaasti ylös jottei jalat ole aivan loppu juoksun jälkeen. Lopuksi löytyi vielä kevyt rullaava askel, ja maaliin ajassa 1:32:31. Hieman kovempaa tuli juostua kuin suunnittelin, eli keskivauhti oli noin 4.23min/km, mutta rasitustaso oli aika tarkkaan sitä mitä mietinkin. Kummastakin juoksusta jäi hyvät fiilikset, tuntuu taas että tekemisessä on oikeasti jotain järkeä, ja harjoitukset ovat toimineet.

Vielä on muutama laatu harjoitus jäljellä, sekä muutama kiihtyvä noin 20km lenkki ennen H-hetkeä. Täytyy pitää huoli että ei tule vammoja, ei vilustu ja että positiivinen vire säilyy vielä hetken niin saadaan kausi pakettiin vielä yhden ennätyksen kera :)

lauantai 8. syyskuuta 2012

Viimeistelyä

Tänään olisi vuorossa viimeinen kova pidempi treeni. Lähdetään muutaman kaverin kanssa juoksemaan Vuosaarijuoksu, eli puolimaraton. Hyvä valmistava treeni Berliiniä varten, eli varusteiden sekä juoksijan testausta. Tarkoitus juosta kovaa, mutten mitään ennätysjuoksua lähde hakemaan. Ensi viikolla pitää tehdä kuitenkin muutama laadukas harkoitus vielä, joten ei ole varaa juosta jalkoja täysin alta tänään. Suurin kysymys on miten saan pidetyä rajoittimen tänään päällä...

Muuten harjoittelu sujunut melko suunnitelmien mukaan. Viime viikolla oli melkoisen kiirettä töissä, joten loppuviikosta alkoi tuntumaan aika väsyneeltä meno. Jätin siis keskiviikon pidemmän pyörän väliin, eli hieman vähemmän tuli treeniä kuin ajattelin. Tosin tämän viikon laatuharjoitus on tänään, joten nyt tuntuu hyvältä ja levänneeltä mikä oli tarkoituskin. Ainoa asia mikä vielä vähän epäilyttää on juoksukilometrien määrä. Vuosi sitten tuli juostua huomattavasti enemmän ennen maratonia, mutta nyt on korvattu määrää hieman kovemmilla harjoituksilla, sekä palauttavia ja kevyitä treenejä poljettu pyörällä. Toivotaan että jalat ovat kuitenkin jo niin tottuneet juoksuun, että maraton menee hyvin ilman sen suurempia juoksukilometrimääriä.


lauantai 1. syyskuuta 2012

Iltarasteilla

Kävin elämäni ensimmäisillä iltarasteilla torstaina, enkä edes eksynyt! Täytyy myöntää että hauskaa on, täytyykin alkaa käymään välillä metsässä rämpimässä. Ratoja on useita, eli valittavissa on jokaiselle varmasti sopiva matka. Itse menimme metsässä kävellen, ja poluilla sitten kevyesti juosten. Kaikki rastit jopa löytyivät, mikä ei ollut alunperin mikään itsestäänselvyys...  Arvostus tätä laija kohtaan nousi kyllä, maasto paikoittan aika haastavaa (johtuen suureksi osaksi heikosta reittivalinnasta), eli ei mitään helppoa mennä oikeasti kovaa metsässä. Toisaalta loistavaa vaihtelua, ja kun oppii hieman rastimerkkejä, sekä lukemaan karttaa paremmin, tulee tästäkin touhusta varmasti vieläkin hauskempaa.

Tänään ohjelmassa Midnight Run. Työpaikka sponssaa jotain urheilutapahtumia vuodessa, ja tämä oli tämän vuoden tapahtuma joten ajattelin osallistua. Mitään 10km ennätystä tuskin syntyy, osallistujia on noin 9000 eri lähtöryhmissä. Itse lähden ensimmäisen ryhmän hänniltä, joten voi olla että pari ekaa kilometriä menee kuitenkin ryysiksessä juoksemisessa. Jos nyt heti ei pääse juoksemaan, pitää juosta kiihtyvä kymppi jotta tästä tulee edes treenimielessä hyvä juoksu. Viikon päästä olisi sitten vuorossa puolimaratoni, ja siellä oletan että tilaa on vaikka kuinka. Kyseessä on siis Keski Uudenmaan puolimaraton, eli mukava kylätapahtuma. Toivottavasti näistä juoksuista saa kuitenkin hieman kisafiilistä päälle, Berliini alkaa kuitenkin lähestyä.

Tätä pitäisi opetella lukemaan