keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Vauhti hukassa

Nyt viimeistään on selvitty Joroisten pettymyksestä, ja katseet onkin jo loppukesän suunnitelmissa. Onneksi on vielä suunnitelmissa kaikkea kivaa ohjelmaa, joten kyllä tässä ehtii itseään kiusaamaan seuraavan parin kuukauden aikana ihan riittävästi. Vauhtiharjoittelua olisi vaan voinut tehdä hieman aikaisemmin, sen verran tukkoiselta tuntuu meno tällä hetkellä juoksussa. Seuraavana vuorossa on siis Kuopion kisa, ja koska se on perusmatka tulisi vauhdinkin olla hieman kovempaa kuin mitä suunnittelin puolimatkalla.

Uinti on nyt sitä mitä se on, eli en usko että vauhdissa on mitään eroa 1500m matkalla ja 1900m matkalla. Lähden siis varmasti uimaan samalla fiiliksellä kuin olisin Joroisilla uinut. Pyörällä en oikein tiedä mihin vauhteihin pääsen. Viime vuonna taisin mennä hivenen yli 30km/h keskarilla, eli sitä toki pitää lähteä parantamaan. Totuus on, että pyörällä on tehty jälleen kerran liian vähän vauhtitreeniä, panostus on ollut tänä kesänä enemmän kestävyyspuolella ja pidemmissä lenkeissä. Ensi talven suurimpana projektina onkin saada lajivoimaa pyörällä, joka toivottavasti sitten näkyy vauhdin parantumisena ensi vuonna. Pyörällä olisi kuitenkin tarkoitus mennä siis hieman kovempaa kuin edellisenä vuonna, saa nähdä miten käy. Juoksu onkin sitten se missä tuntuu että kovat vauhdit ovat hukassa. Lauantaina kävin juoksemassa 9km kovan juoksun, ja kyllä se melko tuskaiselta tuntui. Vauhti oli noin 4:25min/km vauhtia, mutta tunne oli kyllä melkoisen raskas. Tänään olin radalla juoksemassa 5x1000m, ja yllättävän tuskallista oli juokseminen. Luulen että tunne johtuu vain siitä että nopeita juoksuja ei käytännössä ole tehty tänä vuonna, ja seuraavat kovat lenkit sekä vetotreenit menevät jo mukavammin. Täytyy taas totuttaa jalat kovempaan menoon.

Tänää mietinkin juostessa, että ei ihme jos uinnissakaan ei kamalasti kehitystä tapahdu, kun oikeasti kovia treenejä on melko vähän. Kovilla treeneillä tarkoitan uinteja missä menisin kunnon vauhtisarjoja, eli reippaasti kovempaa kuin matkavauhtia. Niitä täytyy siis saada ensi talvena tehtyä, ei haittaisi saada hieman lisää vauhtia omaan uimiseen. Toki hieman sama ongelma on pyörällä, eli lisää vaihtelua harjoitteluun. Taas joutuu näköjään muistuttamaan itselleen harjoittelun perusteista, eli tarpeeksi monipuolista harjoittelua. Yhden lajin kohdalla asia on vielä suhteellisen helppoa, mutta itsellä idea vähän unohtuu kun suunnittelee harjoituksia kolmen lajin kohdalla. Toisaalta tämä on yksi parhaista asioista triathlonissa. Yksikään viikko ei varmasti ole samanlainen, kunhan jaksaa hieman panostaa suunnitteluun.

torstai 19. heinäkuuta 2012

Takaisin raiteille

Alkaa kroppa onneksi toipumaan, ja treenin makuun on taas päästy. Melko heikoksi vetää kun on syömättä kaksi vuorokautta peräkkäin... Siitäkin seuraavat vuorokaudet meni aika vähällä energialla, mutta onneksi maanantaista lähtien on pystynyt sitten koko ajan paremmin syömään. Eilen oltiin jo pyörän selässä ja tänään oli vuorossa hieman pidempi rauhallinen juoksu. Nyt alkaa siis tuntua hyvältä, ja toivon tosiaan että loppukesä meneekin sitten puhtain paperein.

Mitä tänä vuonna on sitten jäljellä? Seuraavana on tämän kesän näköjään ainoaksi jäävä triathlon kisa, Kuopio triathlon. Elokuun lopulla olisi tarjolla puolikas kisa Lappajärvellä, mutta se on aikataulullisesti hieman haasteellinen. Perjantaina joutuisi aika myöhään suunnistamaan paikalle, ja lauantaina sitten samantein kiireellä pois joten luulen että puolikkaan debyytti siirtyy ensi vuodelle. Jos lähtisin Lappajärvelle, olisi se tosiaan väkisin puolikkaan suorittamista, eli hauskuus kärsisi aika paljon. Se on varmasti suurin syy jonka takia puolikas taitaa jäädä vuodelle 2013. Kuopion jälkeen on sitten vuorossa vuoden jouksutapahtumat. Syyskuussa juostava Berliinin maraton on toki päätavoite, mutta matkalla on muutama lyhyempi matka tiedossa. Työpaikan kustantama Midnight Run (10km) juostaan 1.9, ja taidan juosta myös 8.9 juostavan Keski-Uudenmaan puolimaratonin. Nämä toimivat varmasti hyvinä valmistavina harjoituksia Berliiniä varten, eli eikun suunnittelemaan treenejä loppukesäksi.

Joku viisaampi voisi vielä kommentoida miten tuollainen puolikas kannattaa juosta 3 viikkoa ennen maratonia? Itse mietin että melko kovaa varmasti, kolmessa viikossa kerkeää hienosti palautua, mutta onko järkeä mennä täysiä? Sen verran saa varmasti jalat hajalle että seuraavalla viikolla ei kovia treenejä saa laadukkaasti tehtyä, mutta onko sitten edes tarvetta? Toinen ajatus olisi juosta se maratonvauhtisena ja kokeilla miltä se tuntuu.

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Matto jalkojen alta

En edes tiedä mistä aloittaa, sen verran epätodellinen on olo tällä hetkellä. Tällä hetkellä minun pitäisi olla Joroisilla ilmoittautumassa kisaan sekä viemässä kamoja vaihtoalueelle. Totuus on kuitenkin että olen kotisohvalla aika heikoin fiiliksin. Torstai aamuna kun heräsin oli jo olo hieman ihmeellinen, mutta en sen kummemmin antanut asian häiritä vaan painelin normaalisti töihin. Ensimmäinen kunnon merkki oli kun kahvi ei kunnolla maistunut, mikä on minun kohdallani melko outo tilanne. En ollut mitään erikoisempaa tankkausta alkuviikosta tehnyt, vaan syönyt tasan samankaltaista ruokaa mitä muinakin päivinä. Aavistuksen olin lisännyt annoskokoa, muttei kuitenkaan mitään sen ihmeellisempää. Lounas meni vielä torstaina jotenkin alas, ja ajatus oli iltapäivällä hörppiä urheilujuomaa. Kahden aikaan olo muuttui sen verran ihmeelliseksi että päätin lähteä aikaisemmin kotiin ja otin pienet päikkärit. Tunnin kun olin nukkunut oli olo aivan järkyttävä, ja mitään ei pystynyt syömään tai juomaan. Illalla kaikkia paikkoja alkoi särkeä, ja tiesin jo mittaamattakin että kuume oli noussut. Mittari näytti sitten vajaa 38 astetta, ja oli vain puhtaasti todettava että tämän vuoden päätavoite  jää tämän kaverin osalta kisaamatta...

Urheilu ei ole minulle ammatti, mutta harrastus mihin panostan suhteellisen paljon aikaa. Se pettymys mikä löi vasten kasvoja kun näki kuumemittarin lukeman oli aika raju. Jo vuonna 2011 mietin että mennään vasta 2012 puolimatkalle jotta kerkeää treenata paremmin. Koko talvi ja kevät sitten tehtiinkin harjoituksia puolimatkaa silmälläpitäen, eli panostus ollut paljon pyöräkunnon parantamisessa ja juoksu tullut siinä sivulla. Tämä oli siis eka kerta kun näinkin pitkän valmistautumisen jälkeen homma peruuntui aivan viime metreillä. Kävin läpi kaikki mahdollisuudet, eli lähdenkö kuitenkin paikalle ja katson siellä tilanteen? Tänään aamulla olo oli kuitenkin sen verran heikko, etten tiedä miten olisin edes jaksanut ajaa perille. Ei varmaan parhaat lähtökohdat triathlonin puolimatkaan...

Suurin pettymys on toki ettei itse pääse kokeilemaan miten puolimatka sujuu, ja toki kaikki lajia harrastavat haluavat kokea Joroisten kisafiiliksen. Yhtä paljon harmittaa ettei pääse seuraamaan kun monet tutut pääsevät omiin tavoitteisiin, ja parantavat omia suorituksiaan. Tunnelma näissä tapahtumissa on omaa luokkaansa, ja voin vain kuvitella mikä fiilis Joroisilla tänä viikonloppuna on. Täytyy katsoa jos löytyisi jotain sopivaa korvaavaa kisaa, mutta nyt näyttää siltä että omalla kohdalla puolikkaan debyytti siirtyy vuodella 2013. Tämän jälkeen osaan varmasti paremmin suhtautua kisoihin mihin edes pääsen lähtöviivalle. Luulen että jatkossa entistä tärkein on ehjä suoritus, eikä aina uusi PB. Itse kisassakin voi niin moni asia mennä pieleen, mutta tämä tilanne harmittaa kyllä vielä enemmän.

Tsemppiä kaikille huomenna! Nauttikaa tunnelmasta ja viettäkää loistava triathlon viikonloppu!

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Kisaviikko

Syksyllä oli jo tiedossa että tänä kesänä kisataan Joroisilla, ja koko ajan on tuntunut että kisaan on vielä aikaa. Muuten hyvä, mutta pikkuhiljaa alkaa hiekka loppumaan tiimalasista... Lauantaina käytiin tekemässä viimeinen treeni pienellä porukalla. Tehtiin kolmen lajin yhdistelmä, ja matkoina oli 1500m uintia, 40km pyöräilyä ja noin 8km juoksua. Hyvin lähellä perusmatkaa treeni oli, mutta tehot olivat koko ajan PK alueella. Jälkeenpäin katsottuna todella hyvä ja onnistunut treeni. Kiskossa olisin aivan varmasti paukuttanut menemään suhteellisen paljon kovempaa, ja palautuminen olisi ollut suurempi kysymysmerkki. 

Lauantaina sain lisää kaipaamaa varmuutta pyörään. Keskivauhti oli reilu 28km/h ja treeni meni ihan PK:n puolelle, ja reitti oli jopa mäkisempi kuin Joroisilla tulee olemaan. Nyt kun saisi vielä uskoteltua itselleen että uinti kulkee hyvin niin paketti onkin kasassa (henkisellä puolella). Muuten valmisteluissa ei mitään erikoista, eli en mitään ihmeellisiä tankkauksia aio harrastaa. Syön normaalisti ja keskiviikko/torstai voi lisätä pullollisen urheilujuomaa päiväannokseen, niin sillä pitäisi pärjätä. Minulla toimii jo tankkauksena hyvin se, että vähentää treenejä paljon ja syö normaalisti. Viime syksynä sama kaava oli maratonille valmistautuessa, ja toimi omalla kohdalla loistavasti. Loppuviikkoa kohden pitää vielä tehdä kisaan tankkaussuunnitelma. Pyörän selässä on hyvin aikaa napostella energiaa eri muodoissa, joten joku punainen lanka pitää viritellä että tulee varmasti tankattua. Muutenkin viikolla suunnitelmissa lyhyitä verryttelyitä ja kamojen huoltoa.

Vielä ei onneksi ainakaan sen kummempaa jännitystä ole ilmassa. Aika rennoin mielin yleensä pystyn näihin suhtautumaan, ei ole palkka kiinni sijoituksessa niin turha tässä liikaa stressata. Lauantaina tarkoitus mennä järkevän kovaa, mutta mikä tärkeämpää pitää hauskaa loistavassa hengessä. Allaolevaa viedota kun katselee niin saa vähän esimakua siitä mitä on odotettavissa.


torstai 5. heinäkuuta 2012

Fiiliksiä

Reilu viikko Joroisten kisaan, ja tunnelmat ovat jo melko odottavaiset. Tämä viikko on jo otettu suhteellisen rauhassa, ja ei tässä enään mitään kovia harjoituksia ole edes tarkoitus tehdä. Lauantaina vuorossa viimeinen yhdistelmätreeni, mutta sekin suhteellisen rauhassa. Ajatus kokeilla kisavarustus, sekä hieman mukana kannettavia energiajuomia ja geelejä ettei tule mitään yllätyksiä itse kisassa. Lajien suhteen tunteet on hieman ristiriitaiset. Täysi luotto ei ihan vielä omaan tekemiseen ole, mutta onhan tässä viikko aikaa saadaphenkinen puoli kuntoon, koska fyysiselle puolelle ei mitään enään voi tehdä kuin pysyä terveenä.

Tiistaina oli taas hieman tuskaa uinnin kanssa. Oltiin suurella porukalla kuusijärvellä uimassa, ja uin reilun parin kilsan treenin. Viimeiset kerrat on uinti tuntunut suhteellisen raskaalta, ja varsinkin yläkroppa väsyy todella nopeasti. Heti uinnin jälkeen kävin uimassa reilu 200m ilman pukua, ja täytyy sanoa että se tuntui melkein jopa paremmalta kuin puvun kanssa meneminen. Täytyy lauantain yhdistelmätreenissä repiä puku todella hyvin päälle, eli panostaa kunnolla siihen ja katsoa uudelleen. Ei puku ole ennen kiristänyt, eli toivon että viimeisillä kerroilla on kyse ollut vain huonosta valmistautumisesta. Muuten uinti on suurinpiirtein samaa tasoa kuin kuukausi sitten, eli jos Joroisilla ollaan 40min kieppeillä niin tyytyväisiä ollaan.

Eilen kävin rullailemassa mukavan rauhallisen lenkin pyörällä, ja siihen kuului parit reilun 5 minuutin kisavauhtiset vedot. Taas täytyy todeta lajivoiman puute, kun tuntuu siltä että 26-27km/h menee suhteellisen lepposasti PK lenkkinä, mutta heti kun 30km/h otetaan tavoitteeksi tuottaa se melko paljon vaikeuksia. Pieni ylämäki ei vielä tuhoa vauhtia kokonaan, mutta siihen lisäksi kevytkin vastatuuli niin vauhti romahtaa ja tuntuu että kadenssi pitää nostaa lähemmäs 100 että pääsee edes etenemään. Tässä lajissa onkin sitten eniten voitettavaa/hävittävää, eli olisi tietenkin hyvä lähteä luottavaisin mielin kisaan. Tässä suurin haaste, mutta kyllä tavoite on lähteä ajamaan 30km/h. Toki tämä tavoite muuttuu jos esimerkiksi sää on jotain aivan järjetöntä, mutta tämä ainakin alustavana suunnitelmana.

Juoksu onkin sitten se missä usko on kovin. Kaikki edelliset lenkit ovat menneet hieman jopa paremmin kuin olisin uskonut, ja varsinkin pyörän jälkeen todella väsyneillä jaloilla meneminen onkin ollut yllättävän helppoa. Onhan 21km toki suhteellisen pitkä matka, mutta hieman olen kuitenkin yllättynyt että noin 5min/km on ollut suhteellisen kevyt juosta (ainakin aluksi) pyörälenkin päälle. Eli positiivista on se, että viimeinen lajeista tuntuu parhaalta. Vaikka pyörällä tuntuisikin siis hieman ikävältä niin juoksun pitäisi kulkea mukavasti jälkeenpäin. Tärkein on että energiatankkaus on riittävä, koska jos paukut loppuu ei juoksusta varmasti tule mitään vaikka kuinka hyvin on treeneissä mennyt.

Lopuksi kuva uudesta juomapullosta joka tarttui mukaan Vantaan Triathlonista. Parilla lenkillä jo kokeiltu, ja toimii aivan loistavasti. Tämä on helppo täyttää vauhdissa, ja arvioisin että tulee juotua huomattavasti enemmän nyt kun se on paljon helpompaa. Jotenkin tuntui aina hieman hankalalta kaivaa juomapullo esille, vaikka tiedän ettei se mikään iso projekti ole. Ai niin, muutenkin kisahuumassa päätin sitten kruunata kesälomani Kuopion perusmatkan kisalla. Viime vuonna kanssa mukana, ja itse pidin niin paljon että en voinut olla lähtemättä mukaan. Eli jos ei ole elokuussa vielä kisaa tiedossa niin mukaan vain :)

Välineurheilua

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Vantaan Triathlon

Kerrankin oli kamera mukana, eli tässä muutama otos eilen järjestetystä Vantaan Triathlonista. Olin itse toimitsijana, ja omasta mielestä kaikki sujui hienosti ja porukka vaikutti nauttivan kisasta. En sen tarkemmin ala sepustamaan päivästä, vaan antaa kuvien kerrankin puhua puolestaan.

Vaihtopaikka
Aamupäivä rannalla
Naisten SM sarja
Kuusijärven laituri oli kovilla

Suhteellisen pitkä siirtymä ekalle vaihtopaikalle
Tiku ja Taku
Miesten kilpakuntosarja
Ruuhkaa pyöräreitillä 
Maalialue